Kukaan ei ole superihminen

Kukaan ei ole superihminen

Heippa,

Nyt menee ohi aiheen, mutta menköön! Olen pitkään miettinyt miksi me soimaamme itseämme tekemättömistä töistä/kotitöistä tms. Painamme tukka putkella ja kaikki mahdollinen tulee saada hoidetuksi. Mitä tapahtuisi jos ajattelisimme omaa jaksamistamme ja jättäisimme osan tekemättä? Maailma jatkaa pyörimistään ja kenenkään elämä ei lopu. Ajamme itsemme loppuun jatkuvalla suorittamisella emmekä lepää. Tämä johtaa useimmiten siihen, että olemme tekemässä kymmentä asiaa samanaikaisesti emmekä ole läsnä tässä hetkessä. Myös itse olen tähän sortunut, mutta nykyään osaan kuunnella itseäni. Aloittelevana yrittäjänä olen intoa täynnä, mutta aloin jossain vaiheessa huomata etten ollut läsnä lapsille, koska ajatukseni olivat koko ajan töissä ja olin vähän väliä läppärillä. Tämä oli itselleni herätys, lapset ovat vain kerran pieniä ja tarvitsevat äitiään. Työt ovat tärkeitä kyllä, mutta perhe ja terveys menee kaiken edelle.

Elämä onkin aikamoista tasapainoittelua perheen ja työn välillä. Ja omakin aika tulisi muistaa. Tähän annan sellaisen vinkin, että kun huomaa että nyt menee lujaa niin ottaa oman ajan, tuntikin riittää, menee metsään ja pysähtyy pohtimaan elämää ja sitä mikä tässä elämässä on oikeasti tärkeää. Kyllä ne tiskit ja pyykit odottaa jos lapsemme kaipaavat läheisyyttä ja huomoita.

Ja miksi sitten koemme huonommuutta jos emme saa kaikkea tehdyksi? Meidän pitäisi olla armollisempia itseämme kohtaan ja hyväksyä se että kukaan meistä ei ole superihminen ja suoriudu kaikesta. Ja kaikkihan sen tietää kun itse voimme hyvin ja meillä on voimavaroja niin silloin jaksamme paljon paremmin töissä ja kotona.

Mitä ihonhoitoon tulee, olen huomannut että myös sitä voi suorittaa. Kun elämme hektistä ja stressaavaa elämää, silloin keho menee hälytystilaan ja silloin sitten puhkeaa aikuisiän aknea, kasvoille ruusufinniä tai muuta epämääräistä ihottumaa. SItten aletaan hulluna suorittamaan ihonhoitoa ja stressataan ihosta. Ihon hoitaminen oikeanlaisilla ihonhoitotuotteilla on tietysti tärkeää, mutta pitäisi miettiä myös sitä muuta elämää. Jos olisin onnellisempi ja vähemmän stressaantuneempi, voisiko myös ihoni alkaa parantua? Ruokavaliolla on myös suuri merkitys kun iho voi huonosti, mutta taas päästään siihen että ei siitä ruoasta pidä tehdä myös suorittamista. Jos on liian jyrkkä sen suhteen mitä saa syödä ja mitä ei niin siitäkin aiheuttaa itselleen stressin. Eri asia on tietenkin allergiat, keliakia jne. Iho-ongelmat vaativat pitkäjänteisyyttä, suuria muutoksia ei tapahdu hetkessä.

Elä hetkessä, nauti elämästä ja jos tekee mieli ottaa ne päikkärit viikonloppuna niin ota, äläkä soimaa itseäsi siitä että halusit levähtää hetken. Taidampa itsekin levähtää hetkeksi kun lapsetkin ovat päiväunilla.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *